Sudet ovat laumaeläimiä. Yksi niiden viheliäinen erityispiirre on laumassa saalistaminen ja sitä taktiikkaa he käyttävät varsin menestyksekkäästi. Yksinkin susi on vaarallinen jopa hirvelle, mutta lauma susia on tappava ketä tahansa vastaan. Vanha sanonta "yksinäinen susi" on näin ollen hieman harhaanjohtava, koska luonnossa yksinäisiä susia ei pahemmin jolkuttele.
Suomessa elää harmaasusien lisäksi yleensä ruskeaa, 567-650 gramman painoista, nahkaista tai synteettistä kuulaa pomputtava susipopulaatio. Tätä populaatiota kutsutaan kansankielessä Susijengiksi. Ja tuo jengi pomputtelee Suomea taas tehokkaasti maailmankartalle. Susijengin vahvuus on ollut joukkuepeli, jossa alfana on häärännyt Petteri Koponen. Kaikki matsit on lähdetty voittamaan nöyristelyn sijaan, eikä edes Puolan 213 senttinen NBA-stara Marcin Gortat ole pysäyttänyt Susijengin menoa.
Suomalainen palloilufani on saanut harvoin maistella sellaista herkkua kuin mitä oli tarjolla 2011 lentopallon ja koriksen EM-kisojen aikaan. Molemmissa kisoissa oli mukana Suomen jengit ja molemmat taisteli paikoista mitalimatseihin. Ja kummankin pelit sattuivat tulemaan päällekkäin telkkarista eri kanavilta! Tsiisus mitä surffailua :)
Ensi vuonna samaa herkkua on tarjolla taas. Ainakin koriksen osalta, sillä Slovenian Ljubljanassa nähdään melko suurella varmuudella Suomalainen Susijengi antamassa pataan isommilleen. Paikka on käytännössä varma mikäli keskiviikkona purraan Puolaa kaulaan kotiareenalla. Tämänkin jälkeen jää pari ottelupalloa varmistaa paikka jos kotiluolassa sattuu tulemaan neniin.
Kotipaikkakunnalla Äänekoskella koris on jotenkin saavuttanut mystisen pyhän aseman. Tällaisena hukkapätkänä en luonnollisesti ollut kentän kovin pistooli ja mulla on vähän tapana inhota sellaisia asioita mitä en oikein hallitse hyvin. Vitutti siis joka ainoa liikuntatunti silloin kun pelattiin korista. Vastassa oli vaan nuorten maajoukkueessa tahkoavia viisimetrisiä jannuja, jotka vei mua oikealta ja vasemmalta kunnes lähdin itku kurkussa koppiin kaivamaan nenää masentuneena. Tästä jäi huomattavat mittasuhteet inhoa tuota ruskean nahkakuulan roiskimista kohtaan.
Olenkin vähän ihmeissäni siitä, että jostain syystä kiinnostuskiikareihini on saatu rajusti suurempaa optiikkaa ja Susijengin matsit kiinnostavat nykyään ihan vitusti. Näin se maailma muuttuu.
Suomi-Puola keskiviikkona 5.9. klo 19.00 Helsingin jäähallissa.
Suomessa elää harmaasusien lisäksi yleensä ruskeaa, 567-650 gramman painoista, nahkaista tai synteettistä kuulaa pomputtava susipopulaatio. Tätä populaatiota kutsutaan kansankielessä Susijengiksi. Ja tuo jengi pomputtelee Suomea taas tehokkaasti maailmankartalle. Susijengin vahvuus on ollut joukkuepeli, jossa alfana on häärännyt Petteri Koponen. Kaikki matsit on lähdetty voittamaan nöyristelyn sijaan, eikä edes Puolan 213 senttinen NBA-stara Marcin Gortat ole pysäyttänyt Susijengin menoa.
Suomalainen palloilufani on saanut harvoin maistella sellaista herkkua kuin mitä oli tarjolla 2011 lentopallon ja koriksen EM-kisojen aikaan. Molemmissa kisoissa oli mukana Suomen jengit ja molemmat taisteli paikoista mitalimatseihin. Ja kummankin pelit sattuivat tulemaan päällekkäin telkkarista eri kanavilta! Tsiisus mitä surffailua :)
Ensi vuonna samaa herkkua on tarjolla taas. Ainakin koriksen osalta, sillä Slovenian Ljubljanassa nähdään melko suurella varmuudella Suomalainen Susijengi antamassa pataan isommilleen. Paikka on käytännössä varma mikäli keskiviikkona purraan Puolaa kaulaan kotiareenalla. Tämänkin jälkeen jää pari ottelupalloa varmistaa paikka jos kotiluolassa sattuu tulemaan neniin.
Kotipaikkakunnalla Äänekoskella koris on jotenkin saavuttanut mystisen pyhän aseman. Tällaisena hukkapätkänä en luonnollisesti ollut kentän kovin pistooli ja mulla on vähän tapana inhota sellaisia asioita mitä en oikein hallitse hyvin. Vitutti siis joka ainoa liikuntatunti silloin kun pelattiin korista. Vastassa oli vaan nuorten maajoukkueessa tahkoavia viisimetrisiä jannuja, jotka vei mua oikealta ja vasemmalta kunnes lähdin itku kurkussa koppiin kaivamaan nenää masentuneena. Tästä jäi huomattavat mittasuhteet inhoa tuota ruskean nahkakuulan roiskimista kohtaan.
Olenkin vähän ihmeissäni siitä, että jostain syystä kiinnostuskiikareihini on saatu rajusti suurempaa optiikkaa ja Susijengin matsit kiinnostavat nykyään ihan vitusti. Näin se maailma muuttuu.
Suomi-Puola keskiviikkona 5.9. klo 19.00 Helsingin jäähallissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti