keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

Kakkua, mutta tuliko liian iso pala?

No niin. Jalo Kouvonen sai neljä ottelua kakkua Iskaniuksen taklaamisesta sunnuntaisessa Erä-Happee matsissa. Jokainen ottelun ja varsinkin hidastuksen nähneet ymmärtävät, että Kouvosen tarkoitus ei ollut pelata palloa vaan ottaa Iskaniukselta vauhti pois pusulla vastapalloon. Tämän käsittääkseni mies on itsekin myöntänyt. Nyt sosiaalisessa mediassa kiistellään oliko tuomio oikein vai ei. Tuliko kakkua tarpeeksi vai oliko kurinpitäjän rankaisu liian ankara? Myös perjantaisen ottelun Erän Heikkisen pientä niittiä on yritetty liittää tähän kontekstiin ja ihmetelty miksi siitä ei tullut kovempaa tuomiota.

Henkilökohtaisesti en  ymmärrä näiden keskusteluiden pointtia. Fakta on kuitenkin se, että Jalo Kouvonen teki ratkaisun pysäyttää mies pelaamalla sääntöjen vastaisesti ja otti kovan kontaktin. En usko hetkeäkään, että Jalo yritti tarkoituksellisesti vahingoittaa ja aiheuttaa Erän pelurille aivotärähdyksen, mutta sillä ei ole merkitystä. Rike oli selkeä ja oman oikeudentajuni mukaan siitä tulikin tuomita isompi penalti.

Ottelussa tuomarit eivät nähneet rikettä lapun arvoiseksi, mutta Erä käytti ilmoitusoikeuttaan ja vei asian ylempien portaiden käsittelyyn. Tästäkin keskustellaan ja sitä arvostellaan sosiaalisessa mediassa, mutta se on heidän oikeutensa aivan kuten se olisi ollut Happeenkin oikeus tehdä ilmoitus esimerkiksi Heikkisen muistaakseni Pylsyyn kohdistuneesta pususta. Mielestäni on aivan turhaa rutista siitä, että seura hakee jatkokäsittelyä mielestään liian pienestä tuomiosta.

Viime aikoina näkemissäni Happeen peleissä Kouvonen on ollut ehdottomasti Happeen TOP2 pakkien joukossa. Loistavia oivalluksia hyökkäysalueella ja rohkeita nostoja omalta alueelta normaalin tarkan oman pään pelaamisen lisäksi. Mistään sarjarikkojasta ei ole kysymys, koska en muista nähneeni miehen kuluttavan liikaa minuutteja penaltiboksissa. Oman käsitykseni mukaan mies on reilu sählyäijä eikä toistuvasti sikailuun syyllistyvä pelaaja.

Rehti ja reilu mies hyväksyy "mies tekee-mies vastaa" periaatteen. Käsittääkseni Kouvonen on itse reilusti myöntänyt, että haki kontaktia ja tarkoitus oli ottaa vastustajalta vauhti pois. Eihän kukaan pelikieltoa halua, mutta tämä kertoo ainakin minulle sen, että Jalo Kouvonen reilusti myönsi rikkeensä tiedostaen, että se johtaa lisäpenaltiin. Ei selittelyä vaan käsi pystyyn ja otetaan vastaan mitä tulee. Näin tulisi kaikkien toimia eikä yrittää paeta selittelyjen taakse.

Toivottavasti katsojat pääsisivät vielä tänä keväänä nauttimaan Kouvosen oivalluksista kentällä.

tiistai 4. maaliskuuta 2014

Pyöreäposkisen pojan treenin tuloksia kuuden viikon jälkeen.

Tammikuussa alkaneen voimatutkimuksen treenit ovat edenneet nyt kuutisen viikkoa. Kävin eilen ensimmäisissä kontrollitutkimuksissa, joihin  kuuluivat muun muassa verikokeet ja DEXA-mittaus. DEXAhan on siis luuntiheyttä ja kehonkoostumusta mittaava röntgenlaite ja se antaa tarkkaa kuvaa kehon kudosten koostumuksesta.

Olin yllättynyt tuloksista. Kehitystä on tapahtunut mukavasti sekä lihasmassan kasvamisen että rasvan palamisen osalta. Alla vertailtavissa alkumittauksen sekä eilisen session tulokset:

Mittaus 15.1.2014

paino: 73,7 kg
painoindeksi: 27,4
rasvaprosentti: 28,5
rasvamassa: 20,04 kg
lihasmassa: 50,37 kg
jalkaprässimaksimi: 260 kg

Mittaus 3.3.2014

paino: 73,7 kg
painoindeksi: 27,4
rasvaprosentti: 26,5
rasvamassa: 18,67 kg
lihasmassa: 51,78 kg
jalkaprässimaksimi: ei mitattua tulosta.

Noin karkeasti laskettuna lihasta tullut lisää 1,4 kiloa ja rasvaa palanut 1,4 kiloa. Itse olen tyytyväinen näihin lukemiin tälle ajanjaksolle. Tulokset ovat itseasiassa paljon paremmat kuin osasin etukäteen ennakoida. Ruokavalio ja muu liikunta ovat pysyneet vakiona eikä mitään muutosta ole tapahtunut niissä lähtötilanteeseen.

Treeni on ollut vielä aika kevyttä ja totuttelua kovempaa treeniin. Ensimmäisellä jaksolla oli kaksi harjoitusta viikossa. Seuraavalle noin kuukauden jaksolle tulee kolmas treenikerta ja treeni kovenee muutenkin.

Kunhan saan voimamittauksen ja verikokeiden tulokset voin laittaa niistäkin tietoa. Mielenkiintoista nähdä onko veriarvoissa tullut muutoksia ja onko voimaa tullut konkreettisesti lisää.

Seuraava DEXA tehdään vasta parin kuukauden päästä, joten tarkempia kehonkoostumuksen muutoksen tuloksia saa odottaa jonkin aikaa. Päivitän tietoja muilta osin jatkossa niiltä osin kun niitä itsekin saan.

Tämä on muuten itselleni aika hurjan mielenkiintoista ja suosittelen hakeutumaan samankaltaisiin ohjelmiin. En tiedä onko tässä tutkimuksessa paikkoja vielä auki, mutta kannattaa ainakin kysyä.

Jee! Enää tollanen 37 pakettia voita kupeissa...




perjantai 28. helmikuuta 2014

Pari sanaa Wirmosta.

Olin pari viikkoa sitten vihellysreissulla Turun kupeessa Mynämäellä. Ennakkoon en tiennyt paikkakunnasta mitään lukuunottamatta ihmeellistä nimeä, joka aina herättää ristiriitaisia tunteita. Siis voiko tuo olla oikea paikkakunnan nimi? No onhan se ja ainakin paikallinen sählyskene vaikutti erittäin virkeältä.

Nimittäin saavuin hallille 1,5 tuntia ennen matsin alkua ja törmäsin ilmiöön mihin en ole koskaan tämän lajin parissa törmännyt. Jengi jonotti hallin ovella odottamassa ovien aukeamista!! Kyseessä ei ollut parin kylähullun säbä-ääliön kokoontuminen vaan jonoa oli karkeasti arvioiden 50 metriä. Reipas puolituntia myöhemmin lähdin vetämään kollegan kanssa alkulämmöt ulos ja totesin jonon vaan kasvaneen. Siis mitä helvettiä? Olisin ottanut valokuvan liitteeksi jollei se olisi tuntunut liian urpolta siinä kohtaa. Ihmettelin nimittäin sitä jonoa melko hölmistyneenä.

Ihmiset todellakin jonottivat toista tuntia päästäkseen halliin katsomaan oman kylän poikien edesottamuksia. Ja tunnelma hallissa oli huikea. Omia kannustettiin raivokkaasti, mutta reilusti. Erityiskiitos yleisölle sinne suuntaan rehdistä urheiluhengestä. Väkeä oli 400-500 eli enemmän kuin useammalla liigapaikkakunnalla ja tunnelmaa ei viitsi edes verrata vaikkapa Pasilan urheilutalon "hautajaisiin". Kotijoukkue voitti tiukan väännön jälkeen jatkoajalla lähes paikallisvastustajan FBC Turun ja tuntui, että hallista kaatui seinät ratkaisumaalin synnyttyä. Katsomossa koettiin totaalinen massarepeäminen.

Hienoa nähdä, että laji nostattaa innostusta muuallakin kuin suurilla paikkakunnilla. Tätä samaa toivoisin näkeväni muillakin paikkakunnilla sarjatasosta riippumatta.

Tsemppiä Wirmolle ja muille seuroille kevään viimeisiin koitoksiin!

torstai 6. helmikuuta 2014

Joillakin vain on kyky tehdä jotain tolkuttoman kaunista...

Mitä vanhemmaksi olen elänyt, niin sitä useammin huomaan pysähtyväni ihastellen erilaisten vaikuttavien asioiden edessä. Yksi näistä asioista on musiikki. Olen henkeen ja vereen hevari, mutta se ei rajoita tunnustuksen antamista muiden tyylisuuntien mahtaville edustajille. En aina edes tiedä mikä on se tekijä, joka saa mut pysähtymään ja nauttimaan hienosta elämyksestä, mutta sen tiedän että tuntemukset ovat varsin voimakkaita.

Tänään koin taas tunnetilojen paletista enemmän sitä herkistävää osastoa kuullessani erästä suosikkisäveltäjääni. Olen nimittäin vankkumaton Tuomas Holopaisen fani. Tuomakselta on tulossa soololevy ja siltä on julkaistu ensimmäinen sinkku A lifetime of adventure. Käsittääkseni koko teos on saanut inspiraation Roope Ankasta, joten jännä kuulla millaista levyn muun matsku on. Tämä ensimmäinen julkaistu raita ainakin aiheutti kohdallani totaalistopin ja parin kuuntelukerran transsin.

Ja tässä kyseinen ralli:




Jos joskus haluat viettää täydellisen parituntisen vaikka hyvän sikarin ja konjakin kera, ja vaan rauhoittua kuuntelemaan täydellistä musiikkia, niin suosittelen kaivamaan vaikkapa youtubesta Hans Zimmerin tuotantoa. Zimmer on mielestäni kovin säveltäjä tässä ajassa ja lähes jokainen meistä on kuullut häntä tietämättään. Mies nimittäin säveltää instrumentaalimusiikkia elokuviin, peleihin ja muihin vastaaviin projekteihin ja matsku on kovaa!

Nautin Zimmerin musiikista lähinnä siksi, että elokuviin sävelletyt instrumentaalikappaleet tuovat mieleen juuri niiden sankaritarinat ja niihin liittyvät hyveet. Sankarillisuus, oikeudenmukaisuus ja kunnia muutamia mainitakseni. Zimmerin sävellykset ovat eskapismia parhaimmillaan. Alla olevan kokelmaraidan ensimmäiset poiminnat saa multa ihon kananlihalle joka kerta ja sitä fiilistä jatkuu puolitoista tuntia täydeltä laidalta.


Missäs se konjakkipullo olikaan...

perjantai 24. tammikuuta 2014

Pyöreäposkinen poika yliopiston liikuntabiologian laitoksen tutkimuksessa.

Tänä vuonna tulee mittariin 37 vuotta. Ikuisesti nuori mieleni ei välttämättä pääse visuaalisesti oikeuksiinsa kun se on vangittu tähän pyylevään ulkomuotoon. Ja kun katsotaan sukuni miespuoleisten henkilöiden kuolinsyyluetteloa voidaan todeta, että kavereiden olisi ehkä pitänyt kiinnittää enemmän huomiota elintapoihinsa. Nimittäin sydän- ja verisuonisairauksiin nytkähtäneitä ukkoja löytyy listalta enemmän kuin riittävästi...

Tuossa pari syytä miksi mun ehdottomasti pitäisi tehdä itselleni jotain. Aikaisemmin viime syksyllä päätin pistää ruokavalion pienin askelin kuntoon. Turhat hiilarit eri muodoissa pois ja lisää kasviksia + marjoja. Hitaasti se on tuottanut tulosta ja aamuiset seisokit vaa'alla näyttävät pienempää lukua digitaaleilla. Asetin itselleni tavoitteeksi pudottaa hitaasti noin niinkuin huomaamatta 8 kiloa, mutta lisäsin siihen kahden kilon lisäoption ja tavoitebonarin. Eli jos kymppi on lähtenyt elokuun loppuun mennessä, niin hommaan itselleni vihdoin ja viimein haaveilemani Seamasterin. Eli tämän:

Haave

Syksy meni opetellessa syömään ja harrastamalla liikuntaa niinkuin ennenkin. Nyt laitetaan isompaa puuta kaminaan ja lisätään treeniä. Eli lisään nykyisten sählyjen ja sulisten joukkoon 3-4 kertaa puntin viikossa. Helmikuun alussa alkaa treenaaminen tämän neljä kuukautta kestävän tutkimuksen puitteissa:

Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen voimaharjoittelututkimus

Tuohon tutkimukseen liittyen kävin jo alkutesteissä, joissa selvitettiin mm. DEXA-kuvauksessa kehon koostumus ja mitattiin jalkojen maksimaalinen voimantuotto tällä hetkellä. Varsinkin tuon DEXAN tuloksia lukiessa pieni harmi pääsi hiipimään mieleen...

Testit suoritetaan neljän viikon välein, joten kehitystä ja kehonkoostumuksen muutosta pääsee seuraamaan aika usein tuloksien muodossa. Ajattelin, että voisin kirjoitella tänne tutkimuksen edistymisestä kohdallani ja laittaa testitulokset näkyville. Ihan vaikka itselleni motivaattoriksi. 

Poiminnat ensimmäisistä testeistä numeroina:

paino: 73,7 kg
painoindeksi: 27,4
rasvaprosentti: 28,5
rasvamassa: 20,04 kg
lihasmassa: 50,37 kg
jalkaprässimaksimi: 260 kg

Voimantuotto mitataan vain jaloista, joten peruspenkkienkkoja ei nyt otettu :)

Näillä siis mennään. Ihan ujosti ottaa kupoliin tuo nelkyt pakettia voita kupeissa...

maanantai 13. tammikuuta 2014

Katsomoseisoskelusta vielä viimeisen kerran.

Pieni käsirysyepisodi Monnarin ylälauteilla alkaa saamaan jo sellaisia mittasuhteita, että keskustelu on hyvä laittaa poikki. Mutta ennen sitä on nostettava viimeisin käänne framille.

Ilmeisesti Happeen organisaatio on ottanut katsomoviihtyvyyden tosissaan ja huolehtii katsojien hyvinvoinnista myös epämiellyttävien kokemusten jälkeen.



Happee-tirehtööri Jani Orava nimittäin kävi luovuttamassa kesken Happee-SSV liigamatsin "anonyymille ystävälleni" tuubin Mobilat-voidetta mahdollisten hartiasärkyjen jälkihoitoon. (Kuva julkaistu "anonyymin ystävän" luvalla.)

Toivottavasti hartiajumit aukeavat :)

#ainalauteilla

lauantai 11. tammikuuta 2014