Nythän se punnitaan. Siis onko jonoa juhannuksena heilattoman helluntain jälkeen. Onko vanhassa sananlaskussa vielä potku tallella vai joko nykyajan liberaalimmat tuulet ovat puhaltaneet vanhankansan sanoman hevonvituraan.
Helluntaina onnistuin härsimään ajoituksen aika raikkaasti. Perjantaina oli pesähommia, mutta sekin olisi pitänyt jättää lauantain ja sunnuntain väliselle yölle ja näinollen varmistaa kesän lemmentyöt. Nyt joutuu jännittämään maistellaanko piparia koko kesänä vai onko Puumalassa mökillä jonoksi asti naaraita. Tosin todettakoon, että helluntain jälkeenkin olen ollut rakkauden töissä eli tämä olisi voimakas puoltoääni piparilliselle kesälle.
Kuulin muuten pari viikkoa sitten duunissa, että olen limainen äijä ja yritän kaikkea mikä liikkuu. Erään erittäin nuoren kampaajaharjoittelijan mielestä ainakin. Olin kuulema yrittänyt iskeä hänenkin kaveriaan...Ei kyllä mitään hajua ketä...No ne ketkä mut tuntee paremmin tietävät, että arvostan enemmän parisuhdetta tai sen korvikkeena pitkäaikaisia "järjestelyjä" baarista kannettujen "yhden yön tiinojen" sijaan, enkä myöskään yhden yön tiinoja baarista pokaile omasta aloitteesta.
Jos nyt kuitenkin kylillä puhutaan mun olevan limainen joka paikan sutija, niin kumpi on kunniakkaampaa: a) yrittää elää maineensa mukaan ja oikeasti koko kesä jallittaa kaikkia ihmisnaaraita ikävälillä 16-55 vai b) yrittää torpata moiset huhut ja pitäytyä näyttäytymästä julkisella paikalla kenenkään daamin kanssa? Täh?
Jännityksellä lähden aamulla odottamaan Puumalan korsulle jonon muodostumista. Ja kuten kotimaisessa elokuvassa Hymypoika todettiin aikoinaan: "Kaikki panot kuvataan!"
Tai sitten ei...
keskiviikko 22. kesäkuuta 2011
lauantai 18. kesäkuuta 2011
perjantai 17. kesäkuuta 2011
Bon Jovi!
Huomenna perjantaina täyttyy yksi poikavuosien haave. Nimittäin siinä vaiheessa kun Ritchie Sambora nykäseen ensimmäiset äänet skitastaan Liimis on ihan pähkinöinä. Märkä on todellakin liukasta ja se usko me pidetään!
Vanhemmalla iällä moni asia muuttuu paremmaksi, mutta joissakin asioissa huomaa kehityksen menneen perseelleen. Näin on Bon Jovin kohdalla. Uudet rieskat ovat olleet ihan hirveetä huttua verrattuna vanhoihin hyviin plattoihin ja toiveissa on kuulla huomenna huikea katsaus oldschool Bonjovia ja lähteä siitä raivolla Stadin yöhön.
Viime yö menikin väijyessä Game Seveniä. Valitettavasti Salo ei saanut sormusta mestaruuden merkiksi, mutta kaikki kunnia Bostonin pojille. Eihän länsirannikon pojilla ollut mitään jakoa eilisessä matsissa ja seitsemän pelin sarjassa yleensä se parempi hoitaa loton kotiin. Näin myös nyt.
Säälittävyyden huippu muuten mielestäni oli mellakointi tappion jälkeen. Mä en helvetti vaan tajua miten sivistyneet ihmiset riehaantuu täysin matsin häviämisestä. Nyt ei poltettu Kanadan lippua tai herjattu pääministeriä vaan otettiin kuokkaan reilussa matsissa. Voiko se olla niin kova paikka? Ilmeisesti voi...
Vanhemmalla iällä moni asia muuttuu paremmaksi, mutta joissakin asioissa huomaa kehityksen menneen perseelleen. Näin on Bon Jovin kohdalla. Uudet rieskat ovat olleet ihan hirveetä huttua verrattuna vanhoihin hyviin plattoihin ja toiveissa on kuulla huomenna huikea katsaus oldschool Bonjovia ja lähteä siitä raivolla Stadin yöhön.
Viime yö menikin väijyessä Game Seveniä. Valitettavasti Salo ei saanut sormusta mestaruuden merkiksi, mutta kaikki kunnia Bostonin pojille. Eihän länsirannikon pojilla ollut mitään jakoa eilisessä matsissa ja seitsemän pelin sarjassa yleensä se parempi hoitaa loton kotiin. Näin myös nyt.
Säälittävyyden huippu muuten mielestäni oli mellakointi tappion jälkeen. Mä en helvetti vaan tajua miten sivistyneet ihmiset riehaantuu täysin matsin häviämisestä. Nyt ei poltettu Kanadan lippua tai herjattu pääministeriä vaan otettiin kuokkaan reilussa matsissa. Voiko se olla niin kova paikka? Ilmeisesti voi...
torstai 16. kesäkuuta 2011
tiistai 14. kesäkuuta 2011
Päänahka tulessa änäriä.
Tukka on aika tulessa. Tai tarkemmin sanottuna päänahka. Jostain kun on saanut päähänsä, että platinablondina on kiva olla, niin välillä sitä sitten kärsii. Siitä, että käykö blondipää mulle vai ei voitaisiin käydä pitkiä debaatteja, mutta omapahan on pääni. Ja tällä hetkellä se on aika "jännän" värinen, koska päänahkani ei näköjään enää meinaa kestää kemiallisia käsittelyjä. Punoitusta hiusrajassa ihan vitusti!
Jos joku ei tiennyt, niin myyn ammatikseni tukkalakkaa. Hienommin sanottuna toimin aluemyyntipäällikkönä keskisessä Suomessa Tigin maahantuojalla. Kovaa myyntihommaa, mutta hauskaa tässä on se, että kun yhdistetään tukkalakanmyynti ja hyvässä kuosissa oleva tukka, niin kylillä aletaan puhua varmana tietona meikäläisen seksuaalisen suuntautumisen olevan vahvasti miehiin päin. Sitähän tietysti vaan vahvistaa se, että olen sählydumari ja mulla ei ole ollut tyttöystävää pariin vuoteen. Saletti homo siis se Liimatainen.
Luonnollisesti mulla ei ole mitään homoja vastaan, mutta kyllä mä ihan pesunkestävä hetero olen. Ja vielä umpisellainen. Puhutaanpa kylillä sitten mitä vaan :)
Mutta piti puhua änäristäkin eikä vain mun fledastani. Faktahan on se, että Vancouver voittaa Stanley Cupin ja kannua taidetaan nostella jo tänä yönä. Sami Salo pääsee Lordi Stanleyn lahjoittaman pokaalin kannatteluun mahdollisesti siis jo tänään Bostonissa ja se olisi miehelle erittäin suotavaa. Suurena TPS-fanina luonnollisesti olen seuraillut Salon otteita änärissä ja erittäin hienon pelimiehen rikkonaisen uran kruunu olisi tuon maailman tavoitelluimman lätkäsormuksen saaminen. Kovin monen miehen kiveksellä ei nimittäin ole omaa Twitter-sivua, mutta Salollapa on!
Ja muutaman tunnin päästä nähdään puhuuko Salon haupitsi tänään sulkutulta Bostonin luukulle...
Jos joku ei tiennyt, niin myyn ammatikseni tukkalakkaa. Hienommin sanottuna toimin aluemyyntipäällikkönä keskisessä Suomessa Tigin maahantuojalla. Kovaa myyntihommaa, mutta hauskaa tässä on se, että kun yhdistetään tukkalakanmyynti ja hyvässä kuosissa oleva tukka, niin kylillä aletaan puhua varmana tietona meikäläisen seksuaalisen suuntautumisen olevan vahvasti miehiin päin. Sitähän tietysti vaan vahvistaa se, että olen sählydumari ja mulla ei ole ollut tyttöystävää pariin vuoteen. Saletti homo siis se Liimatainen.
Luonnollisesti mulla ei ole mitään homoja vastaan, mutta kyllä mä ihan pesunkestävä hetero olen. Ja vielä umpisellainen. Puhutaanpa kylillä sitten mitä vaan :)
Mutta piti puhua änäristäkin eikä vain mun fledastani. Faktahan on se, että Vancouver voittaa Stanley Cupin ja kannua taidetaan nostella jo tänä yönä. Sami Salo pääsee Lordi Stanleyn lahjoittaman pokaalin kannatteluun mahdollisesti siis jo tänään Bostonissa ja se olisi miehelle erittäin suotavaa. Suurena TPS-fanina luonnollisesti olen seuraillut Salon otteita änärissä ja erittäin hienon pelimiehen rikkonaisen uran kruunu olisi tuon maailman tavoitelluimman lätkäsormuksen saaminen. Kovin monen miehen kiveksellä ei nimittäin ole omaa Twitter-sivua, mutta Salollapa on!
Ja muutaman tunnin päästä nähdään puhuuko Salon haupitsi tänään sulkutulta Bostonin luukulle...
perjantai 10. kesäkuuta 2011
Kesämielellä
Parina päivänä tällä viikolla lounastauko tuli vietettyä kylmä kolalasi kädessa terassilla Jyväskylän ytimessä. Miespuoleisille ei tarvitse perustella miksi näin, mutta todettakoon nyt kuitenkin kaupunkikuvan muuttuneen visuaalisesti miestä kiinnostavammaksi helteiden myötä. Sääriä, pyöreitä pyllyjä ja pomppivia rintoja kävelykatu täynnä, joten kyllähän niitä vaivihkaa katsellessa kuluttaa lasin jos toisenkin kylmää sihijuomaa.
Olen hieman kateellinen eri eurooppalaisille kansoille tapakulttuurin erilaisuudesta. Täällä päin kiinnostuksen esittäminen vastakkaiselle sukupuolelle ja varsinkin siihen reagointi on niin tavattoman vaikeaa. Liekö syynä pohjoinen mörrimöykkyluonteemme vai mikä? Viikko sitten vietin poikaporukalla Puolassa muutaman päivän ja huomioin sen, että jos mies oli kiinnostunut naisesta niin se mentiin esittämään aika suoraan ilman sen kummempia kiertelyjä ja kaarteluja. Ja naiset ottivat nämä suosionosoitukset avoimemmin vastaan, joten keskusteluyhteys saatiin avattua helpommin. Täällä jos mies lähestyy naista, niin pääsääntöisesti naiset ajattelevat miehen olevan vain seksin perässä ja herrasmies saatettaan torjua ennenkuin saa kerrottua asiansa. Siinä jää mahdolliset viinilasilliset keskiviikkoillan runoillassa juomatta :)
Mutta miksi sen pitää olla näin? Miksi me pohjoisen miehet olemme turhan vaatimattomia ja emme toimi kuin luonnossa kunnon urokset tekevät eli ilmoita kiinnostusta rinta rottingilla ja korjata satoa sen jälkeen? Ja miksi naiset eivät anna arvoa sille, että pohjoisen mies murskaa myyttejä ja lähestyy naista vaan annetaan edelleen ennakkokäsityksille valtaa liikaa ja miesten lähestymisiä pidetään lähinnä huonoina iskuyrityksinä?
Tänään minä aion murskata myyttejä. Lähden selvinpäin yöelämään ja mikäli kohtaan kiinnostavan naisen marssin sopivassa tilanteessa jutulle ja sanon, että "Moi sä vaikutat kiinnostavalta naiselta ja suhun olisi mukava tutustua."
Mitenkähän äijän käy? Jännä nähä...
Olen hieman kateellinen eri eurooppalaisille kansoille tapakulttuurin erilaisuudesta. Täällä päin kiinnostuksen esittäminen vastakkaiselle sukupuolelle ja varsinkin siihen reagointi on niin tavattoman vaikeaa. Liekö syynä pohjoinen mörrimöykkyluonteemme vai mikä? Viikko sitten vietin poikaporukalla Puolassa muutaman päivän ja huomioin sen, että jos mies oli kiinnostunut naisesta niin se mentiin esittämään aika suoraan ilman sen kummempia kiertelyjä ja kaarteluja. Ja naiset ottivat nämä suosionosoitukset avoimemmin vastaan, joten keskusteluyhteys saatiin avattua helpommin. Täällä jos mies lähestyy naista, niin pääsääntöisesti naiset ajattelevat miehen olevan vain seksin perässä ja herrasmies saatettaan torjua ennenkuin saa kerrottua asiansa. Siinä jää mahdolliset viinilasilliset keskiviikkoillan runoillassa juomatta :)
Mutta miksi sen pitää olla näin? Miksi me pohjoisen miehet olemme turhan vaatimattomia ja emme toimi kuin luonnossa kunnon urokset tekevät eli ilmoita kiinnostusta rinta rottingilla ja korjata satoa sen jälkeen? Ja miksi naiset eivät anna arvoa sille, että pohjoisen mies murskaa myyttejä ja lähestyy naista vaan annetaan edelleen ennakkokäsityksille valtaa liikaa ja miesten lähestymisiä pidetään lähinnä huonoina iskuyrityksinä?
Tänään minä aion murskata myyttejä. Lähden selvinpäin yöelämään ja mikäli kohtaan kiinnostavan naisen marssin sopivassa tilanteessa jutulle ja sanon, että "Moi sä vaikutat kiinnostavalta naiselta ja suhun olisi mukava tutustua."
Mitenkähän äijän käy? Jännä nähä...
tiistai 7. kesäkuuta 2011
Herra ylikersantti!
4.6.2011 sain kuin sainkin reservin ylennyksen. Aika tasaiseen tahtiin viiden vuoden välein niitä näyttää napsahtelevan. Tavoitearvoon eli ylivääpeliin enää 10 vuotta tätä tahtia. :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)