tiistai 31. toukokuuta 2011

Tuomarihommien tuskaisimmat hetket

Valion suoralla nähtiin eilen viisipäinen seepraparvi kirmaamassa kohti Laukaata. Lauma kirmasi puolentoista kilometrin matkan kuin pillastuneet mustangit tuli persuuksen alla, mutta lopettivat juoksunsa kuin seinään vanhemman mustapukuisen herrasmiehen kohdalla. Tällä herrasmiehellä raportoitiin olevan varustuksena sekuntikello...

Tämä dumarihomma on oikeastaan ihan mukavaa. Harrastuksen myötä on saanut tutustua uusiin ihmisiin, nähnyt lajikulttuuria ympäri maata ja tästähän maksetaankin. Lisäksi pääsee katsomaan hienoa urheilulajia paraatipaikoilta ja joskus on osallisena erittäin hienoissa keskusteluissa sekä saa kannustavaa palautetta. (Lue: Saatanan puusilmä etkö sä tosiaan nähnyt vaikka seisoit ihan vieressä?) Eli sopivan luonteenlaadun omaavalle kaverille oiva ja kehittävä harrastus.

Mutta niitä tuskaisiakin hetkiä on. Kuten tuo eilinen paikallisten säbädumareiden testijuoksu. Aikaisemmin tuskaiset hetket ajoittuivat syyskuun alkupuolella vuosittaisiin testeihin, mutta nyt joku liiton päättävistä tahoista on saanut hienon idean testata korkeimpien ryhmien  tuomarismiehet/naiset kauden jälkeen keväälläkin. Ja eilen oli se kevään tuskaisin hetki! Mutta kylläpä ns. putki kulki eilen.

Allekirjoittanut paransi omaa 1500 m testiaikaa reippaasti ja sekkari pysähtyi 5.50 min kohdalle. Tuo aikahan ei ole kovinkaan kova jos olisi kovakuntoinen urheilijanuorukainen, mutta tällainen ikämiessarjaa lähestyvä lievästi ylipainoinen harrastelijakuntoilija oli aikaansa oikein tyytyväinen.

Fyysiset testit ovat yksi osa valintaprosessia minkä perusteella valitaan piippaajia ensi kauden peleihin. Päättyneen kauden jälkeen sain kuulla olevani liipasimella eli ei ole ollenkaan kirkossa kuulutettua mun viheltäminen divarissa ensi kaudella. Painetta oli siis parantaa fyysisten testien tuloksia ja siinä onnistuin. Saa nähdä millaisia päätöksiä kilpasalibändysarjojen tuomaripäättäjät tekevät myöhemmin kesäkuussa.

Omasta treenaamisesta vielä sen verran, että treenarini teki mulle ohjelmat 8 vkon treenaamista varten ja kehitettäviä osa-alueita ovat ketteryys ja kestävyys. Alkutestit on tehty sekä punttiohjelmakin on käyty testaamassa. Alla on testitulokset ja julkaisen vastaavat tulokset 8 vkon jälkeen.
          
25.5.2011                Tulos                         Rajat
Vatsalihakset 30 s.    24    Erinomainen    >22                               
Punnerrukset 30 s.    27    Erinomainen    >26                               
Kyykyt          30 s.    34    Erinomainen    >34                               
                                           
Eteentaivutus:    38 cm    Samanikäisestä väestöstä n. 50 % saa saman tuloksen.                   
Sivutaivutus:    18 + 19    Ei varsinaista tulosta, mutta vain 20 % 30-39 v. miehistä saa saman tuloksen. 80 % saa 24,1 tulokseksi.

En tiedä mihin nuo viitearvot perustuvat, mutta pohjakunto näyttäisi olevan ihan kohtuullinen. Tosin ruoto näyttäisi olevan melko rautakanki, koska sivutaivutuksissa kuuluun kirkkaasti kansakunnan heikoimpaan viidennekseen. Mainitaan vielä lähtöpaino aloitushetkellä olleen n. 75 kiloa. Näitä siis lähdetään parantamaan.

keskiviikko 25. toukokuuta 2011

Oma personal trainer on ihan kiva asia!

Sain mahdollisuuden osallistua personal trainerin kahdeksan viikon ohjattuun settiin. Alkutestit ja mittaukset ja ohjelmat ohjauksineen eli koko hela hoito! Erittäin loistava juttu, mutta miksi helvetissä siitä tulee näin jumiin? Täh? No eihän se mikään salaisuus ole, että meikäläisen psykofyysisen olemuksen kunto-osastolla on laiskoteltu jokunen vuosi siinä kohtaa kun olisi pitänyt antaa aivoille käskyä lähteä lenkille. Tai venytellä tai mitänäitänyton...

Ei ollut muuten hääviä kuunnella tarkkailupalaverissa kun pöydän toiselta puolelta erotuomaritarkkailija toteaa sun olevan ylipainoinen. Tiesinhän mä sen toki, mutta kyllä kirpaisi kuulla se toisen suusta. No asiaan oli jo paneuduttu ruokavalion muutoksen ja lisätyn liikunnan muodossa ja tähän päivään mennessä nelisen kiloa taakasta on pudotettu tonne poluille, mutta sillä hetkellä päätin ettei toista kertaa kukaan pääse sanomaan noin.

Eli tämä kahdeksan viikon personal trainerin ohjelma tuli helkkarin hyvää saumaan. Tänään kävin tekemässä hänen johdollaan lihaskuntotestejä (meni ihan ok) ja jokusen liikkuvuus- ja koordinaatioharjoituksen ja nyt on jalat niin tukossa etten edes muista milloin viimeksi reidet tuntui näin jäykiltä. Ristus...

Huomenna mennään tämän viehättävän kiusankappaleen kanssa kuntosalille, jossa käydään ohjelma läpi yhdessä kertaalleen. Loppukaneettina totean, että viikonloppuna ei tarvitse kävellä...

tiistai 24. toukokuuta 2011

Yllärikutsu!

Joskus valtio yllättää oikein urakalla. Vasta palasin kertaamasta ja nyt jo oli uusi kirje odottamassa postilaatikossa Puolustusvoimien leimoilla. Everstiluutnantti Nönnönnöö kutsui minut ylentämis- ja palkitsemistilaisuuteen ja kutsu oli oikein kahdelle.

Kutsu sinänsä on mielenkiintoinen, sillä kutsussa ei mainittu mitään mun ylentämisestä enkä varsinaisesti usko saavani minkään ritarikunnan ristiäkään. Ja jonkinlainen sotilasansiomitali on kyllä täysin poissuljettu vaihtoehto. Pikku tiedustelu saman kutsun saaneelta kaverilta paljasti, että hänelle oli tullut ilmoitus ylennyksestä. Onnea vaan ylikersantti Pyrhönen!

Ylentämisestä tuli jonkin ihmeellisen aasinsillan kautta mieleen liigalisenssit. Tätä kirjoittaessa sekä Happee että Koovee ovat ilman liigalisenssiä. Mikäli joku ihmettelee lajia, niin kyseessä on siis säbä. Koovee on luvannut täydentää lisenssihakemustaan loppuviikon kokoustamisen jälkeen, mutta Happeen lisenssihakemus on vielä käsiteltävänä.

Muistaakseni lisenssiasiassa oli viimekin kaudella jotain ongelmaa, muta asia ratkesi lopulta Happeen kannalta suotuisasti. Toivottavasti tälläkin kertaa seura saa luottamusta Liigalta ja Monnarilla päästään hurraamaan ensikin kaudella molempia liigoja. †

lauantai 21. toukokuuta 2011

Krokettiammattilaisen elämää...

Se alkoi taas! Eli jokavuotinen kroketin ammattilaiskiertue ICT. Grande Opening on parhaillaan käynnissä ja kaksi rundia pelattiin eilen Viitaniemessä.

Tänään on tarkoitus pelata kolme rundia ja niiden päätteeksi kultainen loimi lyödään voittajan niskaan  juhlallisin menoin. Oma suorittamiseni meni eilen lähinnä välineiden kalibrointiin, mutta tänään fanijoukkojen kannustusten siivittämänä nousen Feeniks-linnun lailla kärkikahinoihin peränpitäjien tuhkakasasta.

Nestetankkauksen ainakin pitäisi olla kunnossa, koska navigoin eilen Jytäkylän yössä keitaiden ääressä täyttäen varatankit ja ajattelin jatkaa tänäänkin voitonjuhlien merkeissä. Sillä taas ei ole mitään väliä kuka voittaa, koska sitä on juhlittava kuitenkin!

ICTPA approved viralliset sivut

maanantai 16. toukokuuta 2011

6-1

Olin eilen tossa kahden aikaan yöllä Turun torilla seuraamassa juhlimista ja meininki oli ihan käsittämätöntä!! Jääkiekko yhdisti kaikki kadulla juhlivat ihmiset ikään ja kokoon katsomatta ja sillä hetkellä toivoin, että voisin kokea tuollaisen uudestaan. Aivan mahtava kokemus!

Pelin aikana Suomen kolmannen maalin syntyessä hyppäsin täysin tuntemattoman viereisen pöydän äijän kaulaan ja hypittiin tasajalkaa huutaen kuin hyeenat! Ei ihan perisuomalaista käyttäytymistä, mutta sieltä se veljeys lähti Kapasen lavasta :)

Kyllä maistuu!

lauantai 14. toukokuuta 2011

Yllättäen...Granlund part III

Eilen tapahtui jotain todella koomista. Valtio tarjosi minulle ohjelmaa kertauksien merkeissä semifinaalin kahden ensimmäisen erän ajaksi ja minulla ei ollut mitään hajua mitä matsissa oli tapahtunut. Kun sotimisen jälkeen pääsin paikallisen teinihelvetin pubiosaston puolelle skriinien ääreen kolleegoiden kanssa pelille kysäisin, että mikäs pelissä on tilanne? Kaveri vastasi aika vaisusti, että 1-0 Suomelle ja Granlund pisti ilmaveivillä yläpesään. Vastasin vain, että älä helvetissä kuseta ja ei muuten pistänyt...

Kolmisen minuuttia tästä skriinille pamahtaa erätaukouusintana tilanne ja mä riehaannun ihan täysin täydessä kapakassa ja huudan kurkku suorana voi vittu saatanaa ja revin epäuskoisena tukkaa päästä äimistyneenä! Tollaset ujot 300 silmäparia katsoo mua hymyillen ja sain ikäänkuin sellaisen kollektiivisen hyväksyvän nyökkäyksen tilanteelle.

Onhan noita veivejä nähty ennnekin, mutta MM-välierässä ja millä tavalla!! Tajuaakohan Granlundin Mikke kuinka paljon pesää olisi irrotettavissa noilla otteilla...?

torstai 12. toukokuuta 2011

Maailmanmestaruuksia ja kertauksia!

Kertaus on opintojen äiti. Mut mites toi sotiminen?

Tarja-täti kutsui minut palvelukseen viikoksi. Aivan loistokasta! Taidan olla niitä harvoja, jotka oikeasti ovat innoissaan kertausharjoituksista. Toisaalta oma sijoitukseni sodan aikana ei liity millään tavalla eturintaman kiväärivitjaan vaan olen kaukana kotirintamalla ravistelemassa puista ja pensaista vihulaisia. Mutta kuten totesin aiemmin, niin tämä selittelijä nautiskelee valtion leveää leipää seuraavan viikon.

Mutta on tässä jotain vittumaistakin. Nimittäin veikkaan Puolustusvoimien laatineen harjoitusaikataulut ilman jääkendon ottelukaavion tarkempaa tarkastelua. Suomen pelit tulee pahimmoilleen kuuminpina hetkinä silloin kun pitäisi olla nappaamassa kuvitteellisia vihulaisia? Onko paha jos laitan korvanappiin radiosuomea samalla kun taistelen ankarasti? Täh?

Kisamenestystä toivotaan Leijonille koko kansan voimin, mutta kuinka moni noteerasi nuorten U-19 joukkueen voittaneen MM-kultaa viime viikolla? Lajihan on tietysti salisäbä. Joukkue, johon ei mahtunut yhtään hallitsevan Suomen mestarin Happeen pelaajaa voitti silti hienosti mestaruuden piesten Ruotsin tiukkojen vaiheiden jälkeen. Se oli toinen nuorten maailmanmestaruus Suomeen kautta aikojen ja ihmettelin kovasti median kiinnostuksen vähyyttä. Kiinnostavampaa oli esim. afrikkalaisten futareiden lahjukset kotoisessa potkupallosarjassa...Fak sanon minä!

Tahtoisin myös nostaa esille samaisissa nuorten kisoissa oikeutta jakaneet suomalaiset eli Lasse Vuola ja Tero Fordell, jotka esiintyivät edukseen ja olivat kisojen yksi kärkipareista. Äärimmäisen hieno suoritus äijiltä ja iso läpsy yläseen kun seuraavan kerran miehiä näen. Mukavaa tuntea miehiä, jotka ovat alallaan maailman ehdotonta parhaimmistoa.

Ja loppuun vielä muistutus miksi asiat eivät aina mene putkeen!

Skool!

lauantai 7. toukokuuta 2011

Granlund part II

Huh huh! Ei voi muuta kuin ihastella tämän 19-vuotiaan pikkupatukan otteita. Jääkendosta en tietenkään ymmärrä tarpeeksi, mutta ihmettelen miksi Jalonen ei anna enemmän vastuuta sille vitjalle missä Granlund sattuu sillä hetkellä pelaamaan.

Pakkohan se tämäkin oli tänne laittaa:




Vapise Datsyuk!

tiistai 3. toukokuuta 2011

Granlund!

Slovakian kendokisoissa on nähty aika näyttäviä suoritteita. Vaikka joka matsissa on ollut aika makkeita namuja, niin mun silmään otti tänään jotenkin erityisesti Granlundin rystylätty lähes kulmasta Immoselle ja Jaken jatko siitä suoraan Kapaselle. Siitä olikin helpohko homma laittaa myyrä tyhjään nuottaan.

Jumalauta mies on 19-vuotias ja painaa aika huikeilla mailakikoilla ukkoja grillieväille pelistä toiseen. Harmi kun Mikke ei päässyt ampumaan kolmatta rannaria, koska aika salettiin olis tullut jäätävä veivi ja sen kelailua kaikissa maalikoosteissa. Miehen iästä vielä sen verran, että Välivaara voisi olla teknisesti ottaen Granlundin isä. Veikkaan nimittäin, että Jyrki-boy on saanut pesää jo 15-vuotiaana lupaavana kiekkosankarina. Itsehän huohotin samanikäisenä kotosalla Anttilan kuvaston alusvaatesivujen parissa fantasioiden siitä yhdestä tummahiuksisesta mallista eikä puhettakaan oikeista pesähommista...

Noin...