Tänä iltana päättyy neljän vuoden odotus. Nightwish nimittäin päräyttää uutuutensa eetteriin tänään puolen yön aikaan Radio Rockin taajuudella ja Tuomas Holopainen kertoilee jokaisesta biisistä taustoja ja tarinoita. Kuitenkin ennen sitä Holopainen ja Marco Hietala ovat lähetyksessä soittelemassa levyjä ja ikäänkuin preppaamassa kuuntelijoita varsinaiseen kliimaksiin.
Allekirjoittaneelle tuo esilähetys on parin tunnin henkistä eturauhasen hierontaa ja sen jälkeinen ensi-ilta on kuin albumin verran kestävä korvaorgasmi! Saattaa siinä tippa lirahtaa pöksyihinkin, mutta keneltä se muka on pois. Ja sama ralli jatkuu huomenna kunhan tilaamani levy saapuu. Mun mobilisoidun toimistoni soittolista tulee olemaan seuraavina viikkoina hyvin yksiselitteinen eikä siihen mahdu Imaginaerum albumin kolmentoista raidan lisäksi muita.
Maailmassa on hyvin vähän asioita mihin mä suhtaudun edes semifanaattisesti, mutta Nightwish on yksi niistä. Huvittavinta tässä on se, että en oikein edes osaa selittää asiaa, mutta niin vaan on. Jotenkin Holopaisen sävellykset upottaa koukkunsa mun sieluun ja repii sieltä monenkirjavia tunnetiloja ja I fucking love it!
Ehkä yksi syy miksi Tuomaksen sävellykset saavat kylmät väreet kulkemaan johtuu kappaleiden elokuvamaisuudesta. Hans Zimmer on ollut aina suosikkisäveltäjäni viihdemaailmassa ja Holopaisen sävellyksissä on huomattavissa Zimmerin tyyliä. Elokuvien musiikki on ollut mulle aina tärkeä elementti ja nyt Nightwishin uutuuksia kuunnellessa saan väkisin mielleyhtymiä useisiin lempielokuviini juuri tuon zimmermaisuuden kautta.
Anteeksi, mutta menen nyt vaihtamaan kuivat. Rest calm!
tiistai 29. marraskuuta 2011
sunnuntai 27. marraskuuta 2011
Viiksibileet vol. 2
Hitto kun oli raivokkaat kekkerit eilen! Tämä päivä onkin sitten mennyt muistellessa eilistä kahdella eri ulottuvuudella: muistella ja naureskella eilisille toilailuille sekä yrittää muistella mitä vittua eilen oikein tapahtui! :)
Kiitos vaan osallistuneille, järjestäjille ja tuomaristolle! Ensi vuonna konseptia kehitellään eteenpäin ja uutta kilpailusarjaakin harkitaan.
Ai niin...pensseleillä muuten saa pesää ;)
Kiitos vaan osallistuneille, järjestäjille ja tuomaristolle! Ensi vuonna konseptia kehitellään eteenpäin ja uutta kilpailusarjaakin harkitaan.
Ai niin...pensseleillä muuten saa pesää ;)
perjantai 25. marraskuuta 2011
Ei vielä ihan himonussijat...
Näitä lähdetään huomenna tuunaamaan:
Saa nähdä onko huomenna oma kosketukseni yhtä sähköinen kuin taustalla näkyvä...
Saa nähdä onko huomenna oma kosketukseni yhtä sähköinen kuin taustalla näkyvä...
torstai 24. marraskuuta 2011
keskiviikko 23. marraskuuta 2011
Vedä vaikka viikseen...
"Mul on panohanskat, mun eturauhanen
Sulle sykkii, oon setämies rautanen
Vedän viikseen vahaa ja metsään meen
Sulle sykkii, oon setämies rautanen
Vedän viikseen vahaa ja metsään meen
Otan puuman tän pyssyn tähtäimeen"
maanantai 14. marraskuuta 2011
Vastaus reklamaatioon.
Sain reklamaation liityen blogiini. Tai oikeastaan kyseessä oli toivomus siihen kuinka usein tänne tavaraa suollan. Erään lukijan kommentti menee sanatarkasti näin:
"oon nyt kolmesti käyny tän päivän aikana kattoon että onko tullu lisää luettavaa sun blogiin ja joka kerta oot tuottanu pettymyksen!
voisitko hei kiristää tuota kirjoitustahtias pikkasen :))"
No vittu en voi! :) Mä tiedän, että kaikkien teidän pikkupervertikkojen mielestä olisi hirveän kivaa lukea jotain repäisevää mun "sattuu ja tapahtuu osastolta" ja hihitellä siellä kotinurkissa onnellisena mun toilailuille. Tai päästä suureen ääneen paheksumaan mun tekosia jos satutkin kuulumaan siihen ihanan autuasta ja hyvämoraalista elämää viettävään ryhmittymään. Niin just siihen, joka tykkää niin mielellään tuomita toisten elämäntapaa. Päivänvalossa olisikin mukavaa laittaa nuttura pikkasen liian kireälle ja päivitellä kuinka moraalittomia sinne blogiin kirjoitellaan, mutta sitten illan kähmyssä salassa kaikkien katseilta ottaa pari askelta waild saidille ja huohotella Liimiksen persepuheille.
Mulla on ihan liian kiire tuijotella perseitä ja harrastaa haureutta kaikkien liikkuvien kanssa ettei tahdo aika riittää edes syömiseen eikä nukkumiseen. Miten tässä vielä ehtisi kirjoittelemaan blogiin? Täh? Niin ja sählyäkin pitäisi tuomaroida, joten tässä on nyt vähän kaikenlaista...
Se on vaan joskus niin saatanan vaikeeta olla pitkä, tumma, komea ja haluttu.
"oon nyt kolmesti käyny tän päivän aikana kattoon että onko tullu lisää luettavaa sun blogiin ja joka kerta oot tuottanu pettymyksen!
voisitko hei kiristää tuota kirjoitustahtias pikkasen :))"No vittu en voi! :) Mä tiedän, että kaikkien teidän pikkupervertikkojen mielestä olisi hirveän kivaa lukea jotain repäisevää mun "sattuu ja tapahtuu osastolta" ja hihitellä siellä kotinurkissa onnellisena mun toilailuille. Tai päästä suureen ääneen paheksumaan mun tekosia jos satutkin kuulumaan siihen ihanan autuasta ja hyvämoraalista elämää viettävään ryhmittymään. Niin just siihen, joka tykkää niin mielellään tuomita toisten elämäntapaa. Päivänvalossa olisikin mukavaa laittaa nuttura pikkasen liian kireälle ja päivitellä kuinka moraalittomia sinne blogiin kirjoitellaan, mutta sitten illan kähmyssä salassa kaikkien katseilta ottaa pari askelta waild saidille ja huohotella Liimiksen persepuheille.
Mulla on ihan liian kiire tuijotella perseitä ja harrastaa haureutta kaikkien liikkuvien kanssa ettei tahdo aika riittää edes syömiseen eikä nukkumiseen. Miten tässä vielä ehtisi kirjoittelemaan blogiin? Täh? Niin ja sählyäkin pitäisi tuomaroida, joten tässä on nyt vähän kaikenlaista...
Se on vaan joskus niin saatanan vaikeeta olla pitkä, tumma, komea ja haluttu.
torstai 10. marraskuuta 2011
Tarakat!
Tykkään vilpittömästi tämän hetken muotivirtauksista. Erityisesti silmiäni ihastuttaa tyttärien suosimat ratsastushousut sekä muutenkin tällä hetkellä katukuvassa vahvasti esillä oleva tyköistuva housupukeutuminen. Jos kerran on kaunis pylly, niin miksi piilotella sitä ja juuri tällä hetkellä housumuoti ei takapuolia pahemmin peittele. Can I get amen!
Eipä tarvitse olla kovin maaginen mentalisti oivaltaakseen, että olen persemies. Heteromiehet jaetaan perinteisesti joko tissi- tai persemiehiin ja meikä liputtaa vahvasti tarakoiden puolesta. Kauniisti muodostunut pylly on vaan mielestäni erittäin kaunis asia ja taitaapa asia olla niin, että sen saaminen synnyinlahjana ei ole niin yleistä kuin ylempänä kroppaa kumpuilevien naisellisten ulokkeiden saaminen. Kiinteä pylly kertoo yleensä kantajastaan ainakin sen, että liikunnallisuutta löytyy eli takamuksesta pidetään huolta ja ehkäpä siihen kuntoon pääsyyn on tehty duunia paljonkin erilaisten hikiliikuntaharrasteiden parissa.
Vaikka itse pidän pienistä ja kiinteistä pyllyistä, niin tässä kohtaa rakkaat tyttäret on pakko todeta kaikenlaisten takapuolien olevan yleismaailmallisesti miesten makuun. Olen satavarma siitä, että jokaiselle pyllytyypille löytyy jopa fanaattista kannattajakuntaa - olipa peppuosasto sitten kapeampaa tai leveämpää ja minkä muotoista vaan. Kaikkein tärkeintä kuitenkin on miten peppunsa kantaa eli ole ylpeä tarakastasi olipa se sitten millainen vaan.
Eipä tarvitse olla kovin maaginen mentalisti oivaltaakseen, että olen persemies. Heteromiehet jaetaan perinteisesti joko tissi- tai persemiehiin ja meikä liputtaa vahvasti tarakoiden puolesta. Kauniisti muodostunut pylly on vaan mielestäni erittäin kaunis asia ja taitaapa asia olla niin, että sen saaminen synnyinlahjana ei ole niin yleistä kuin ylempänä kroppaa kumpuilevien naisellisten ulokkeiden saaminen. Kiinteä pylly kertoo yleensä kantajastaan ainakin sen, että liikunnallisuutta löytyy eli takamuksesta pidetään huolta ja ehkäpä siihen kuntoon pääsyyn on tehty duunia paljonkin erilaisten hikiliikuntaharrasteiden parissa.
Vaikka itse pidän pienistä ja kiinteistä pyllyistä, niin tässä kohtaa rakkaat tyttäret on pakko todeta kaikenlaisten takapuolien olevan yleismaailmallisesti miesten makuun. Olen satavarma siitä, että jokaiselle pyllytyypille löytyy jopa fanaattista kannattajakuntaa - olipa peppuosasto sitten kapeampaa tai leveämpää ja minkä muotoista vaan. Kaikkein tärkeintä kuitenkin on miten peppunsa kantaa eli ole ylpeä tarakastasi olipa se sitten millainen vaan.
tiistai 8. marraskuuta 2011
Petri Kauko - aliarvostuksen ruumiillistuma?
Aika moni paikallinen sählyfani hieraisi silmiään erään liigakauden alussa huomattuaan kapteenin nauhan pötköttävän Petri Kaukon vasemmassa hihassa. Kaikille oli ennestään selvää, että mies pelaa aina loppuun saakka suoraan sydämestään, mutta tuolla hurjalla voitontahdolla ja kovalla asenteella on yleensä varjopuolena se, että vati meinaa välillä mennä ujosti nurin. Tsäkin kohdalla se näkyi usein kiukutteluna tuomareille ja joskus katsomosta tuntui, että se ajoittain vaikutti liikaa peliin.
Tässä kohtaa nostan käteni pystyyn ja tunnustan kuuluvani niihin, jotka asiaa kummasteli. Samalla myönnän olleeni pahasti hakoteillä epäillessäni Tsäkin panosta kapteenina ja ennenkaikkea kuinka se vaikuttaa muiden pelaamiseen. Varsinkin nähtyäni muutaman tämän kauden matsin en voi muuta kuin todeta miehen kantavan vastuunsa enemmän kuin esimerkillisesti. Tsäki kiukuttelee edelleen, mutta mielestäni se on ollut perusteltua ja turhasta ruikuttaminen on jäänyt pois. Kapteenin nauha on vankkumaton osoitus miehen nauttimasta arvostuksesta joukkueen sisällä.
Ja jos siirretään pääpaino miehen pelillisiin suoritteisiin eikä jauheta kiukuttelusta, niin käykääpä kurkkaamassa Salibandyliigan kuluvan kauden tilastoja! Suosittelisin tavaamaan tarkkaan erityisesti syöttö- ja plusmiinustilaston kärkipään nimet. Petri Kauko nimittäin johtaa aika vakuuttavasti syöttöpörssiä sekä jakaa tehotilaston piikkipaikan Classicin Savolaisen ja Happeen Kuneliuksen kanssa. Eikä koko pistepörssin sijoitus seitsemäntenä ole ihan paskimmasta päästä. Tässä kohtaa jos pistät silmät kiinni ja mietit kentän näkyvimpiä hahmoja, niin uskallan väittää ettei nimi Petri Kauko tule ihan ekana mieleen...Aika ironista eikö? Mies kyllä taistelee raivolla molemmissa päissä, puolustaa ja avaa nopeita/rakentelee hyökkäyksiä tarjoillen kavereille palloa tekopaikoille, mutta silti mies on olevinaan aika näkymätön.
Hyvä esimerkki tästä oli 26.10.2011 pelattu Happee-Nokian KRP matsi Monnarilta. Happee pisti nokialaisia dunkkuun 7-4 ja siitä matsista jäi lähinnä mieleen liigahistorian ykköspyssy Sami Nymanin vaivaton maalinteko, Heikkisen Juuson ja Pylsyn pari nättiä maalia per mies sekä jälkimmäisen sankarin hienosti kalastama jäähy pienellä kuolevalla enkelillä päädystä laidan yli. Ottelun tähtiraatikin oli aika kohmeessa, koska edellämainitut kolme herrasmiestä löytyivät raadin kupongilta pörssipisteiden saajaksi, mutta Tsäki ei 0+3 tehoista huolimatta palkinnoille mahtunut. Haloo saatana ja hereillä siellä raadissa! Joku raja loistavan pelimiehen aliarvostamiseenkin on vedettävä.
Tähän loppuun on muuten todettava, että raadissa tuona iltana istui mm. muuan Miikka Liimatainen...
Tässä kohtaa nostan käteni pystyyn ja tunnustan kuuluvani niihin, jotka asiaa kummasteli. Samalla myönnän olleeni pahasti hakoteillä epäillessäni Tsäkin panosta kapteenina ja ennenkaikkea kuinka se vaikuttaa muiden pelaamiseen. Varsinkin nähtyäni muutaman tämän kauden matsin en voi muuta kuin todeta miehen kantavan vastuunsa enemmän kuin esimerkillisesti. Tsäki kiukuttelee edelleen, mutta mielestäni se on ollut perusteltua ja turhasta ruikuttaminen on jäänyt pois. Kapteenin nauha on vankkumaton osoitus miehen nauttimasta arvostuksesta joukkueen sisällä.
Ja jos siirretään pääpaino miehen pelillisiin suoritteisiin eikä jauheta kiukuttelusta, niin käykääpä kurkkaamassa Salibandyliigan kuluvan kauden tilastoja! Suosittelisin tavaamaan tarkkaan erityisesti syöttö- ja plusmiinustilaston kärkipään nimet. Petri Kauko nimittäin johtaa aika vakuuttavasti syöttöpörssiä sekä jakaa tehotilaston piikkipaikan Classicin Savolaisen ja Happeen Kuneliuksen kanssa. Eikä koko pistepörssin sijoitus seitsemäntenä ole ihan paskimmasta päästä. Tässä kohtaa jos pistät silmät kiinni ja mietit kentän näkyvimpiä hahmoja, niin uskallan väittää ettei nimi Petri Kauko tule ihan ekana mieleen...Aika ironista eikö? Mies kyllä taistelee raivolla molemmissa päissä, puolustaa ja avaa nopeita/rakentelee hyökkäyksiä tarjoillen kavereille palloa tekopaikoille, mutta silti mies on olevinaan aika näkymätön.
Hyvä esimerkki tästä oli 26.10.2011 pelattu Happee-Nokian KRP matsi Monnarilta. Happee pisti nokialaisia dunkkuun 7-4 ja siitä matsista jäi lähinnä mieleen liigahistorian ykköspyssy Sami Nymanin vaivaton maalinteko, Heikkisen Juuson ja Pylsyn pari nättiä maalia per mies sekä jälkimmäisen sankarin hienosti kalastama jäähy pienellä kuolevalla enkelillä päädystä laidan yli. Ottelun tähtiraatikin oli aika kohmeessa, koska edellämainitut kolme herrasmiestä löytyivät raadin kupongilta pörssipisteiden saajaksi, mutta Tsäki ei 0+3 tehoista huolimatta palkinnoille mahtunut. Haloo saatana ja hereillä siellä raadissa! Joku raja loistavan pelimiehen aliarvostamiseenkin on vedettävä.
Tähän loppuun on muuten todettava, että raadissa tuona iltana istui mm. muuan Miikka Liimatainen...
perjantai 4. marraskuuta 2011
Millä tyylillä tämän vuoden Viiksibileisiin-kilpailu!
Viime vuonna Movemberin huipentavat Viiksibileet vedettiin tällä lookilla:
Tässä muutaman päivän tulos tältä vuodelta:
26.11. juhlitaan Viiksibileet vol. 2 ja tyyli niihin bileisiin on vielä valitsematta. Julistan siis "Millä tyylillä tämän vuoden Viiksibileisiin" - kilpailun alkaneeksi!
Ehdota mielestäsi mulle paras pensselityyli tai jopa koko pensselityyliä tukeva asukokonaisuus ja paras tyyliehdotus luonnollisesti palkitaan. Ehdotukset tämän blogimerkinnän kommentteihin ja kilpailu jatkuu aina 20.11. saakka.
Movember - pensseleillä paalua syöpätutkimukseen!
Tässä muutaman päivän tulos tältä vuodelta:
26.11. juhlitaan Viiksibileet vol. 2 ja tyyli niihin bileisiin on vielä valitsematta. Julistan siis "Millä tyylillä tämän vuoden Viiksibileisiin" - kilpailun alkaneeksi!
Ehdota mielestäsi mulle paras pensselityyli tai jopa koko pensselityyliä tukeva asukokonaisuus ja paras tyyliehdotus luonnollisesti palkitaan. Ehdotukset tämän blogimerkinnän kommentteihin ja kilpailu jatkuu aina 20.11. saakka.
Movember - pensseleillä paalua syöpätutkimukseen!
Movember
Eturauhassyöpä niittää satoa kohtuuttoman tehokkaasti miesten keskuudessa. Maassamme todetaan eturauhassyöpää useampi päivässä eli mistään marginaalisairaudesta ei enää ole kysymys. Sitä, kuten kaikkea muutakin pahaa vastaan tulee taistella ja sen torjumiseen/hoitamiseen keskittyvää tutkimusta tulee tukea.
Olen huomannut vuosien varrella ettei hyväntekeväisyysprojektit oikein ole iskeneet muhun. Monessa projektissa asia on hyvä ja kaunis, mutta jotenkin olen tuntenut monen kohteen olevan hieman kaukainen itselleni. Jostain kumman syystä kuitenkin nyytteihin ja eturauhaseen kohdistuvat uhat saa mun taistelufiiliksen nousemaan ja tunnen asian omakseni. Liekö asialla olevan jotain tekemistä sen faktan kanssa, että jossain vaiheessa tätä kirjavaa elinkaarta olen sairastanut molempiin miehisiin osiin liittyvää sairautta. Onneksi kummallakaan kerralla mitään vakavempaa ei ole ollut ja miehiset värkkini ovat täysin operationaaliset!
Tästä kuitenkin on ilmiselvästi jäänyt pieni muistijälki elämän kuvakirjaan ja olen mielelläni nostamassa esille kyseisten miesosien syöpäsairauksien ehkäisyä ja hoitoa. Ja tällä kertaa naamaani koristavat tuuheat pensselit marraskuun eli Movemberin ajan.
Viiksiä joko vihataan tai rakastetaan. Toisten mielestä pensselisedät ovat hupaisia ja joidenkin räkäjarruja tuijotellaan inhonsekaisin ajatuksin. Itse en vittujakaan välitä mitä muut ajattelevat marraskuisista kalapuikoistani vaan kasvatan ja tuunaan pensseleitäni ylpeydellä ja koitan saada siinä sivussa kerättyä vähän fyrkkaa Syöpäsäätiön Hopearahastolle. Aina kun joku reagoi jotenkin stäässeihini - olipa ne sitten kuinka himonussijan näköiset tai ei - niin kävelevä mainostaulu on tavoittanut kohteensa.
Movember - viiksillä valuuttaa syöpätutkimukselle!
Movember Suomi
Olen huomannut vuosien varrella ettei hyväntekeväisyysprojektit oikein ole iskeneet muhun. Monessa projektissa asia on hyvä ja kaunis, mutta jotenkin olen tuntenut monen kohteen olevan hieman kaukainen itselleni. Jostain kumman syystä kuitenkin nyytteihin ja eturauhaseen kohdistuvat uhat saa mun taistelufiiliksen nousemaan ja tunnen asian omakseni. Liekö asialla olevan jotain tekemistä sen faktan kanssa, että jossain vaiheessa tätä kirjavaa elinkaarta olen sairastanut molempiin miehisiin osiin liittyvää sairautta. Onneksi kummallakaan kerralla mitään vakavempaa ei ole ollut ja miehiset värkkini ovat täysin operationaaliset!
Tästä kuitenkin on ilmiselvästi jäänyt pieni muistijälki elämän kuvakirjaan ja olen mielelläni nostamassa esille kyseisten miesosien syöpäsairauksien ehkäisyä ja hoitoa. Ja tällä kertaa naamaani koristavat tuuheat pensselit marraskuun eli Movemberin ajan.
Viiksiä joko vihataan tai rakastetaan. Toisten mielestä pensselisedät ovat hupaisia ja joidenkin räkäjarruja tuijotellaan inhonsekaisin ajatuksin. Itse en vittujakaan välitä mitä muut ajattelevat marraskuisista kalapuikoistani vaan kasvatan ja tuunaan pensseleitäni ylpeydellä ja koitan saada siinä sivussa kerättyä vähän fyrkkaa Syöpäsäätiön Hopearahastolle. Aina kun joku reagoi jotenkin stäässeihini - olipa ne sitten kuinka himonussijan näköiset tai ei - niin kävelevä mainostaulu on tavoittanut kohteensa.
Movember - viiksillä valuuttaa syöpätutkimukselle!
Movember Suomi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)