torstai 6. helmikuuta 2014

Joillakin vain on kyky tehdä jotain tolkuttoman kaunista...

Mitä vanhemmaksi olen elänyt, niin sitä useammin huomaan pysähtyväni ihastellen erilaisten vaikuttavien asioiden edessä. Yksi näistä asioista on musiikki. Olen henkeen ja vereen hevari, mutta se ei rajoita tunnustuksen antamista muiden tyylisuuntien mahtaville edustajille. En aina edes tiedä mikä on se tekijä, joka saa mut pysähtymään ja nauttimaan hienosta elämyksestä, mutta sen tiedän että tuntemukset ovat varsin voimakkaita.

Tänään koin taas tunnetilojen paletista enemmän sitä herkistävää osastoa kuullessani erästä suosikkisäveltäjääni. Olen nimittäin vankkumaton Tuomas Holopaisen fani. Tuomakselta on tulossa soololevy ja siltä on julkaistu ensimmäinen sinkku A lifetime of adventure. Käsittääkseni koko teos on saanut inspiraation Roope Ankasta, joten jännä kuulla millaista levyn muun matsku on. Tämä ensimmäinen julkaistu raita ainakin aiheutti kohdallani totaalistopin ja parin kuuntelukerran transsin.

Ja tässä kyseinen ralli:




Jos joskus haluat viettää täydellisen parituntisen vaikka hyvän sikarin ja konjakin kera, ja vaan rauhoittua kuuntelemaan täydellistä musiikkia, niin suosittelen kaivamaan vaikkapa youtubesta Hans Zimmerin tuotantoa. Zimmer on mielestäni kovin säveltäjä tässä ajassa ja lähes jokainen meistä on kuullut häntä tietämättään. Mies nimittäin säveltää instrumentaalimusiikkia elokuviin, peleihin ja muihin vastaaviin projekteihin ja matsku on kovaa!

Nautin Zimmerin musiikista lähinnä siksi, että elokuviin sävelletyt instrumentaalikappaleet tuovat mieleen juuri niiden sankaritarinat ja niihin liittyvät hyveet. Sankarillisuus, oikeudenmukaisuus ja kunnia muutamia mainitakseni. Zimmerin sävellykset ovat eskapismia parhaimmillaan. Alla olevan kokelmaraidan ensimmäiset poiminnat saa multa ihon kananlihalle joka kerta ja sitä fiilistä jatkuu puolitoista tuntia täydeltä laidalta.


Missäs se konjakkipullo olikaan...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti