tiistai 6. joulukuuta 2011

Tuomarin painajainen

Alkaa itseänikin ärsyttämään marraskuiset viiksikuvat niin paljon, että lienee aika kirjoitella jotain muuta. Viime lauantaisessa Divari-matsissa tapahtui sopivasti sellainen painajainen, josta saankin pienen jutunjuuren tähän Itsenäisyyspäivän aamuun. Välikommenttina, että hyvää Itsenäisyyspäivää vaan itsekullekin!

Tuomarin pahin painajainen on se, että blokkaat maalivahdin näkyvyyden ja pallo menee nyyttiin tai että "torjut" itse maalia kohti menevän pallon. Ei nyt mennä siihen miksi ihmeessä näin voisi tapahtua, koska eihän seepran pitäisi koskaan olla sellaisessa paikassa, mutta joskus niin vaan käy. Lauantaina Ilves-ÅIF matsissa pääsin maistelemaan sitä hetkellisen vitutuksen maksimaalista tunnetta hetken verran ja voin kertoa, että pakka levisi välittömästi.

Muutama sekuntia peliaikaa kellossa, maalin tappiolla oleva joukkue pyörittää ylivoimaa ilman maalivahtia ja tapahtuukin syötönkatko ja puolinopea vastahyökkäys kohti tyhjää maalia. Näen syötön katkaisseen pelaajan ilmeestä, että veto lähtee kohti tyhjää maalia puolesta kentästä heti kun hän on askeleenkaan blokkaavaa pelaajaa edellä. Tässä kohtaa pelaajat ovat n. viisi metriä edessäni ja olen itse selkä tyhjään maaliin päin ehkä tuollaisen kolmisen metriä irti laidasta. Tästä jo nokkelimmat (kuten Rööni Tampereelta) arvaavat, että kohta osutaan pallolla Liimikseen...

Esitän seuraavaksi lyhyesti kirjallisesti omat ajatukseni tuosta tilanteesta kutakuinkin autenttisia ajatuksiani toistaen:

- Olipas heikko syöttö - Musta pääsi väliin - Vittu se lähtee leikkaan mua kohti - Peruutaperuutaperuuta - Vittu mä olen tiellä - Käänny Liimis perkele ja juokse muutama askel - Hitto oonkohan mä maalin edessä...ei mun pitäis  - Voi vitunvitunvitun saatanansaatana pallo osu pohkeeseen... - Siellä oli tyhjä maali voi vittu...blokkasinko maalin? - Peli poikki tollo! Vihellä saatana! - Missä pallo? Ei vittu mitään hajua... - Näytä kiistaa kulmasta...saatanan vittu...

Pahoittelen autenttisten ajatusteni ronskiutta, mutta ehkä tuosta saa pienen suunnan ajatukseni juoksusta noin kolmen sekunnin aikana. Hetkellinen kasetin sekoaminen ja täydellinen sellainen.

Jälkikäteen videoita pyöritelleenä voin huokaista helpotuksesta etten blokannut maalia. Silti koskaan aiemmin ei ole vituttanut niin paljon säbämatsissa.

2 kommenttia: