Kertaus on opintojen äiti. Mut mites toi sotiminen?
Tarja-täti kutsui minut palvelukseen viikoksi. Aivan loistokasta! Taidan olla niitä harvoja, jotka oikeasti ovat innoissaan kertausharjoituksista. Toisaalta oma sijoitukseni sodan aikana ei liity millään tavalla eturintaman kiväärivitjaan vaan olen kaukana kotirintamalla ravistelemassa puista ja pensaista vihulaisia. Mutta kuten totesin aiemmin, niin tämä selittelijä nautiskelee valtion leveää leipää seuraavan viikon.
Mutta on tässä jotain vittumaistakin. Nimittäin veikkaan Puolustusvoimien laatineen harjoitusaikataulut ilman jääkendon ottelukaavion tarkempaa tarkastelua. Suomen pelit tulee pahimmoilleen kuuminpina hetkinä silloin kun pitäisi olla nappaamassa kuvitteellisia vihulaisia? Onko paha jos laitan korvanappiin radiosuomea samalla kun taistelen ankarasti? Täh?
Kisamenestystä toivotaan Leijonille koko kansan voimin, mutta kuinka moni noteerasi nuorten U-19 joukkueen voittaneen MM-kultaa viime viikolla? Lajihan on tietysti salisäbä. Joukkue, johon ei mahtunut yhtään hallitsevan Suomen mestarin Happeen pelaajaa voitti silti hienosti mestaruuden piesten Ruotsin tiukkojen vaiheiden jälkeen. Se oli toinen nuorten maailmanmestaruus Suomeen kautta aikojen ja ihmettelin kovasti median kiinnostuksen vähyyttä. Kiinnostavampaa oli esim. afrikkalaisten futareiden lahjukset kotoisessa potkupallosarjassa...Fak sanon minä!
Tahtoisin myös nostaa esille samaisissa nuorten kisoissa oikeutta jakaneet suomalaiset eli Lasse Vuola ja Tero Fordell, jotka esiintyivät edukseen ja olivat kisojen yksi kärkipareista. Äärimmäisen hieno suoritus äijiltä ja iso läpsy yläseen kun seuraavan kerran miehiä näen. Mukavaa tuntea miehiä, jotka ovat alallaan maailman ehdotonta parhaimmistoa.
Ja loppuun vielä muistutus miksi asiat eivät aina mene putkeen!
Skool!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti